{"id":15,"date":"2015-04-06T13:13:11","date_gmt":"2015-04-06T13:13:11","guid":{"rendered":"http:\/\/terojokinen.modernilapiomies.com\/?page_id=15"},"modified":"2024-11-20T10:08:29","modified_gmt":"2024-11-20T10:08:29","slug":"psykodynaaminen-psykoterapia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.terojokinen.fi\/?page_id=15","title":{"rendered":"Psykodynaaminen psykoterapia"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/www.terojokinen.fi\/wp-content\/uploads\/2015\/04\/puuv.gif\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright size-full wp-image-5\" src=\"https:\/\/www.terojokinen.fi\/wp-content\/uploads\/2015\/04\/puuv.gif\" alt=\"puuv\" width=\"341\" height=\"909\" \/><\/a><a href=\"#taustaa\">Taustaa<\/a><\/p>\n<p><a href=\"#mitatapahtuu\">Mit\u00e4 psykoterapiassa tapahtuu<\/a><\/p>\n<p><a href=\"#kesto\">Miksi terapia kest\u00e4\u00e4 niin kauan ja miksi siell\u00e4 pit\u00e4\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 niin usein<\/a><\/p>\n<p><a href=\"#kenelle\">Kenelle psykoterapia on tarkoituksenmukainen ja mit\u00e4 se edellytt\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n<p><a href=\"#vaatimukset\">Mit\u00e4 psykoterapeutilta vaaditaan<\/a><\/p>\n<p><a href=\"#hakeutuminen\">Miten terapiaan hakeudutaan ja mit\u00e4 psykoterapia maksaa<\/a><\/p>\n<p><a href=\"#vaarinkasitykset\">Tavallisia psykoanalyyttiseen psykoterapiaan liittyvi\u00e4 v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4 ja harhaluuloja<\/a><\/p>\n<p><strong> <a name=\"taustaa\"><\/a>Taustaa<\/strong><\/p>\n<p>Kun puhutaan vain psykoterapiasta, tarkoitetaan l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti nimenomaan psykodynaamista psykoterapiaa, mutta sill\u00e4 on my\u00f6s monia muita nimityksi\u00e4 kuten intensiivinen terapia, paljastava psykoterapia, pitk\u00e4 psykoterapia tai psykoanalyyttinen psykoterapia. Lukuisten viime vuosina ja vuosikymmenin\u00e4 syntyneiden terapioiden joukossa psykodynaaminen psykoterapia edustaa klassista, juurensa Sigmund Freudin (1856 \u2013 1939) ajatuksiin ulottavaa terapiaa ja on &#8221;kantais\u00e4&#8221; monille siit\u00e4 haarautuneille terapiamuodoille. Varsinaisen psykoanalyysin ja psykoanalyyttisen psykoterapian teoreettiset l\u00e4ht\u00f6kohdat ovat samat, mutta tavoitteet ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t eroavat toisistaan. Psykoanalyysin tavoitteet ovat laaja-alaisemmat ja syv\u00e4llisemm\u00e4t kuin v\u00e4hemm\u00e4n intensiivisiss\u00e4 psykoterapioissa. Yleens\u00e4 psykoanalyysiss\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kolme &#8211; viisi kertaa viikossa usean vuoden ajan ja asetelmassa v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n keskustelun aikana katsekontaktia (potilas makaa sohvalla eik\u00e4 n\u00e4e analyytikkoa), mik\u00e4 on omiaan v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n analysoitavan itsekontrollia ja edesauttaa mahdollisimman vapaata ajatusten, mielikuvien ja tunteiden esiin tuomista.<\/p>\n<p><a name=\"mitatapahtuu\"><\/a><strong>Mit\u00e4 psykoterapiassa tapahtuu<\/strong><\/p>\n<p>Psykodynaamisessa psykoterapiassa tarkastellaan kunkin ihmisen sis\u00e4ist\u00e4 maailmaa, miten h\u00e4n kokee itsens\u00e4, erilaiset tapahtumat el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n ja muut ihmiset, terapeutti mukaan lukien. Usein pid\u00e4mme kokemistapaamme itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4 ja ainoana vaihtoehtona kokea, vaikka se tuottaisikin k\u00e4rsimyst\u00e4 tai vaikuttaisi ep\u00e4suotuisasti el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Psykoterapiassa potilaalle pyrit\u00e4\u00e4n tarjoamaan suotuisa &#8221;ilmasto&#8221; tunnistaa ja tarkastella n\u00e4it\u00e4 kokemistapojaan sek\u00e4 niiden takana vaikuttavia tiedostamattomia motiiveja ja syit\u00e4.<br \/>\nLaajentuneen ja syventyneen itsetuntemuksen seurauksena avautuu mahdollisuus kokea uudella tavalla eik\u00e4 ihminen ole en\u00e4\u00e4 \u201dpakotettu\u201d toistamaan automatisoituneita ajattelu-, kokemis- ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiskaavoja.<\/p>\n<p>K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 psykoterapiassa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 kaksi kertaa viikossa 45 minuuttia kerrallaan usean vuoden ajan. On kuitenkin syyt\u00e4 painottaa terapian prosessiluonnetta eli sit\u00e4, ett\u00e4 mielen sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 muokataan enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n tietoisesti my\u00f6s varsinaisten tuntien ulkopuolella. Terapiatunnilla terapeutti ja potilas istuvat vastatusten ja potilas pyrkii kertomaan mahdollisimman vapaasti mieless\u00e4\u00e4n liikkuvista asioista, olivatpa ne miten intiimej\u00e4, ahdistavia tai kiellettyj\u00e4 tahansa. Terapeutti kuuntelee potilasta yritt\u00e4en el\u00e4yty\u00e4 t\u00e4h\u00e4n ja pyrkien tunnistamaan itsess\u00e4\u00e4n her\u00e4\u00e4vi\u00e4 vasteita ja ajatuksia. N\u00e4in saadun informaation terapeutti nivoo ammatilliseen teoreettiseen tietoonsa ja kokemukseensa tarkentaen ja peilaten sit\u00e4 lis\u00e4kysymyksill\u00e4 sek\u00e4 kannustamalla potilasta jatkamaan. Toisinaan terapian n\u00e4in edetess\u00e4 potilas oivaltaa itsest\u00e4\u00e4n aiemmin tiedostamattomia puolia, toisinaan taas terapeutti v\u00e4litt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryksens\u00e4 potilaasta esimerkiksi tulkintojen tai el\u00e4ytymisen kautta tavoittamansa kuvauksen muodossa. Usein terapiaprosessi etenee hitaasti, pienin\u00e4 paloina, eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n mullistavaa oivallusta tai k\u00e4\u00e4nnett\u00e4 ole havaittavissa vaan terapiassa tapahtuvaa muutosta tavassa kokea itsens\u00e4, suhtautumista toisiin ihmisiin ja el\u00e4m\u00e4ntapahtumiin on tarkasteltava pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p><a name=\"kesto\"><\/a><strong>Miksi terapia kest\u00e4\u00e4 niin kauan ja miksi siell\u00e4 pit\u00e4\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 niin usein<\/strong><\/p>\n<p>On selv\u00e4\u00e4 ett\u00e4 monia arveluttaa terapiaa aloittaessaan ajatus sitoutumisesta pitk\u00e4ksi ja tarkemmin rajaamattomaksi ajaksi. Toisaalta ajatus voi olla my\u00f6s helpottava t\u00e4n\u00e4 tulosvastuun, pintapuolisuuden ja tehokkuusvaatimusten kulta-aikana.<br \/>\nPuhuttaessa luottamuksesta ja sen kehittymisest\u00e4 psykoterapiassa ei voida pit\u00e4yty\u00e4 vain vaitiolovelvollisuudesta kiinni pit\u00e4misess\u00e4 vaan kyse on paljon syvemm\u00e4st\u00e4. Potilaan antautuessa psykoterapeuttiseen prosessiin, h\u00e4n pala palalta avaa tietoisen k\u00e4sittelyn ulkopuolella olleita puoliaan. T\u00e4m\u00e4 avautuminen vaatii luottamusta terapeutin kykyyn el\u00e4yty\u00e4, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja kunnioittaa yksil\u00f6llisyytt\u00e4 ja inhimillist\u00e4 kokemusmaailmaa. Prosessi on hidas, koska sen tulee tapahtua intimiteetti\u00e4 ja sit\u00e4 suojaavia tunteita (kuten h\u00e4pe\u00e4, syyllisyys, ahdistus) kunnioittaen.<br \/>\nToiseksi psykoterapian kestoa lis\u00e4\u00e4 ihmismielen olemus, joka ty\u00f6st\u00e4\u00e4 asioita suhteellisen hitaasti. Ajatellaan esimerkkin\u00e4 vaikka l\u00e4heisen menetyksest\u00e4 kumpuavaa surua. \u00c4lyllisell\u00e4 tasolla ymm\u00e4rr\u00e4mme kyll\u00e4 menett\u00e4neemme h\u00e4net, mutta syvemm\u00e4ll\u00e4 tasolla mieli ei suostu luopumaan, vaan viikosta, kuukaudesta ja jopa vuodesta toiseen menetetty palautuu pakottavasti ja kipe\u00e4sti mieleen eri yhteyksiss\u00e4. Jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 havahdumme kuitenkin huomaamaan ett\u00e4 muistelusta puuttuu pakonomaisuus ja ahdistus on muuttunut kaihoisaksi muistoksi, jonka voimme palauttaa mieleen tai antaa sen menn\u00e4 sielt\u00e4 pois muiden asioiden tielt\u00e4. Pitk\u00e4n suruty\u00f6n p\u00e4\u00e4tteeksi menetetty l\u00e4heinen on n\u00e4in my\u00f6s kokemuksellisesti siirretty menneisyyteen kuuluvaksi. On vaikea kuvitella, ett\u00e4 t\u00e4llaista prosessia voisi kovinkaan mainittavasti tehostaa tai nopeuttaa ulkoisilla tai \u00e4lyllisill\u00e4 hoitointerventioilla.<br \/>\nSe, ett\u00e4 psykoterapiassa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi kertaa viikossa, on kokemuksen sanelemaa. Kertaviikkoinen tai harvempi k\u00e4yntitiheys on tarkoituksenmukainen tukea-antavissa (supportiivinen) terapioissa, jolloin ei tavoitella tietoisen mielen taustalla vaikuttavien motiivien ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 vaan pyrkimys on ensisijaisesti yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 vakaata psyykkist\u00e4 tilaa. Paljastavassa psykoterapiassa, jossa pyrit\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n kokemistapojen syit\u00e4 ja motiiveja ja n\u00e4in tarjoamaan mahdollisuus muutokseen, kertaviikkoinen tapaamistiheys pyrkii j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n viikon tapahtumien helposti kontrolloitavaksi raportoinniksi, jolloin ihmisyyden irrationaaliset, kontrolloimattomat puolet eiv\u00e4t tule psykoterapiassa tietoiseen k\u00e4sittelyyn.<\/p>\n<p><a name=\"kenelle\"><\/a><strong>Kenelle psykoterapia on tarkoituksenmukainen ja mit\u00e4 se edellytt\u00e4\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Toisin kuin l\u00e4\u00e4ketieteellisiss\u00e4 diagnooseissa, joissa listataan oireet ja annetaan potilaalle tautiluokituksen mukainen diagnoosi, psykoterapia-arviota teht\u00e4ess\u00e4 tarkastellaan potilaan sis\u00e4ist\u00e4 tilaa ja psyykkist\u00e4 dynamiikkaa; miten ankara tai v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6n h\u00e4n on itse\u00e4\u00e4n kohtaan, miten merkitt\u00e4vi\u00e4 ihmissuhteita h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 kuuluu, mit\u00e4 oireet merkitsev\u00e4t h\u00e4nelle jne. T\u00e4llaisen arvion tekeminen vaatii aikaa sek\u00e4 erityist\u00e4 ammattitaitoa ja psykodynamiikan tuntemusta. Potilaan oirekuva sin\u00e4ns\u00e4 voi olla hyvin moninainen; masennus- tai ahdistusoireet, ihmissuhdeongelmat, erilaiset korostuneet pelot jne.<br \/>\nToisinaan psykoterapeuteilla on omista l\u00e4ht\u00f6kohdistaan johtuvia rajoituksia potilaiden hoitamisessa. Esim. joku terapeutti ei ota hoitoonsa psykoosipotilaita tai p\u00e4ihdeongelmaisia tai potilaita, joiden itsemurhavaara on liian suuri. Toisinaan voi olla niin, ett\u00e4 potilaan ja terapeutin &#8221;kemiat&#8221; eiv\u00e4t yksinkertaisesti synkkaa, jolloin saattaa olla viisaampaa ohjata\/hakeutua toiselle terapeutille.<\/p>\n<p>Psykoterapia edellytt\u00e4\u00e4 potilaalta kyky\u00e4 luoda luottamuksellisia ihmissuhteita ja siet\u00e4\u00e4 turhautumista. H\u00e4nell\u00e4 t\u00e4ytyy olla vahva motivaatio ja kiinnostusta oman mielens\u00e4 tarkasteluun. Lis\u00e4ksi h\u00e4nell\u00e4 t\u00e4ytyy olla mahdollisuus, paitsi sis\u00e4isesti, my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sitoutua ajallisesti ja taloudellisesti intensiiviseen suhteeseen useammaksi vuodeksi.<\/p>\n<p><a name=\"vaatimukset\"><\/a><strong>Mit\u00e4 psykoterapeutilta vaaditaan<\/strong><\/p>\n<p>Psykoterapeuttikoulutukseen vaaditaan soveltuvaa ammatillista tutkintoa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 psykoterapeutit ovat yleens\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4, psykologeja tai sairaanhoitajia, mutta joukossa on my\u00f6s esim. pappeja tai sosiaality\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4.<br \/>\nLis\u00e4ksi psykoterapeuttikoulutukseen p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen on omattava riitt\u00e4v\u00e4sti kokemusta terapeuttisesta ty\u00f6skentelyst\u00e4 ja oltava persoonaltaan sopiva. Terapeutin t\u00e4rkeimm\u00e4t persoonallisuuden piirteet ovat toisen kunnioitus omana itsen\u00e4\u00e4n, korkea oma etiikka ja moraali sek\u00e4 kiinnostus inhimilliseen kokemismaailmaan.<br \/>\nPsykoterapeutilta vaaditaan my\u00f6s oman henkil\u00f6kohtaisen psykoanalyysin tai riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4n ja intensiivisen psykoterapian l\u00e4pik\u00e4ymist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 siksi, ett\u00e4 h\u00e4n kykenisi mahdollisimman tarkasti erottamaan tilanteet, joissa h\u00e4nen omat persoonallisuuden piirteens\u00e4 ja henkil\u00f6historiansa uhkaavat h\u00e4irit\u00e4 el\u00e4ytyv\u00e4\u00e4 kuuntelemista ja ammattimaista suhtautumista potilaaseen.<\/p>\n<p>Aiemmin psykoterapeuteilla on ollut kolme eri koulutustasoa; erityistaso, ylempi erityistaso sek\u00e4 vaativa erityistaso, mutta nykyisen j\u00e4rjestelm\u00e4n mukaa koulutustasoja on en\u00e4\u00e4 kaksi; psykoterapeutti ja kouluttajapsykoterapeutti.\u00a0 Psykoterapeuttien koulutuksissa on eroja, mutta karkeasti arvioituna psykoterapeuttikoulutus kest\u00e4\u00e4 noin nelj\u00e4 vuotta ja edellytt\u00e4\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 60 opintopistett\u00e4, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koulutukset ovat t\u00e4t\u00e4 laajempia. Psykoanalyytikkokoulutus on kattavampi kuin psykoterapeuttikoulutus ja niin ollen psykoanalyytikot voivat toimia my\u00f6s psykoterapeutteina.<\/p>\n<p>Tutkinnon suoritettuaan terapeutti voi hakea Valvirasta (ent. Terveydenhuollon Oikeusturvakeskus) oikeutta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 psykoterapeutin nimikett\u00e4 ja tulla n\u00e4in Valviran hyv\u00e4ksym\u00e4ksi ja valvomaksi psykoterapeutiksi.<br \/>\nT\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen yksityispuolella toimivat psykoterapeutit hakevat yleens\u00e4 viel\u00e4 Kelan p\u00e4tevyyden, jotta p\u00e4\u00e4sev\u00e4t hyv\u00e4ksytyiksi palveluntuottajiksi, mik\u00e4 tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 potilaat voivat hakea Kela:sta korvausta ko. terapeutilta saamastaan hoidosta.<\/p>\n<p>Psykoterapeuttikoulutuksen tarkemmat p\u00e4\u00e4syvaatimukset ja sis\u00e4ll\u00f6t l\u00f6ytyv\u00e4t<a href=\"https:\/\/finlex.fi\/fi\/laki\/alkup\/2010\/20101120\" target=\"_blank\"> Valtioneuvoston asetuksesta 2 a \u00a7<\/a>.<\/p>\n<p><a name=\"hakeutuminen\"><\/a><strong>Miten terapiaan hakeudutaan ja mit\u00e4 psykoterapia maksaa<\/strong><\/p>\n<p>Yleisin tapa hakeutua psykoterapiaan on, ett\u00e4 varataan aika psykoterapeutille tai psykiatrian erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4rille (= psykiatrille) joko kunnallisista palveluista tai yksityispuolelta, ja h\u00e4nen kanssaan k\u00e4ydyn keskustelun ja arvion perusteella p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n psykoterapiaan hakeutumisesta. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen etsit\u00e4\u00e4n sopivalta vaikuttava terapeutti. Psykoterapeuttia voi etsi\u00e4 internetist\u00e4, mutta viisainta lienee suositusten pyyt\u00e4minen psykiatrilta tai psykoterapeutilta, jonka kanssa psykoterapiaan hakeutumisesta on p\u00e4\u00e4tetty. Kela on my\u00f6s julkaissut listan hyv\u00e4ksymist\u00e4\u00e4n psykoterapeuteista (Kela k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 termi\u00e4 palveluntuottaja) osoitteessa:<a href=\"https:\/\/asiointi.kela.fi\/palvelutuottajarekisteri\/\" target=\"_blank\">\u00a0<\/a> https:\/\/easiointi.kela.fi\/palveluntuottajahaku<a title=\"Palveluntuottajan haku\" href=\"https:\/\/easiointi.kela.fi\/palveluntuottajahaku\/\" target=\"_blank\">\/<\/a>.T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen k\u00e4yd\u00e4\u00e4n 1\u20133 kertaa arviok\u00e4ynneill\u00e4 psykoterapeutin luona ja mahdollisesti p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n aloittamaan psykoterapiasuhde. Terapeutin hakeminen on usein voimia ja turhautumisen siet\u00e4mist\u00e4 kysyv\u00e4 vaihe, mutta siit\u00e4 huolimatta on syyt\u00e4 olla kriittinen, sill\u00e4 psykoterapia on suuri satsaus. Kun sopimus psykoterapian aloittamisesta on tehty psykoterapeutin kanssa, voidaan psykiatrin kanssa pohtia mahdollisia taloudellisia tukia ja niiden ehtoja. Tietoa l\u00f6ytyy my\u00f6s esim. Kelan sivuilta. On tavallista ett\u00e4, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 hakeutua psykoterapiaan kuluu useita kuukausia psykoterapian alkamiseen.<br \/>\nKunnallisella puolella psykoterapia on edullista ellei per\u00e4ti ilmaista, mutta kunnalliset resurssit tarjota intensiivist\u00e4 psykoterapiaa ovat hyvin v\u00e4h\u00e4iset. Kunnat tai sairaanhoitopiirit tarjovat psykoterapiaa l\u00e4hinn\u00e4 ostopalveluna.<br \/>\nYksityisell\u00e4 sektorilla psykoterapeuttien taksat ovat kuudestakympist\u00e4 yli sataan euroon\/terapiatunti. Terapiamaksuihin on mahdollista anoa tukea esim. Kelasta, kaupungin tai sairaanhoitopiirin varoista tai vakuutusyhti\u00f6ist\u00e4.<br \/>\nKela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa 16 &#8211; 67-vuotiaille henkil\u00f6ille, joiden ty\u00f6- ja opiskelukyky on mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6n vuoksi uhattuna (<a title=\"Kelan kriteerit\" href=\"https:\/\/www.kela.fi\/kuntoutuspsykoterapia\" target=\"_blank\">kts. tarkemmin Kelan sivut internetiss\u00e4<\/a>). Korvauksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on psykodynaamisessa yksil\u00f6terapiassa 57,60\u20ac terapiak\u00e4ynnilt\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 potilaalle j\u00e4\u00e4 aina maksettavaksi terapeutin taksan ja tuen v\u00e4linen summa.\u00a0Kela korvaa my\u00f6s vaikeavammaisten psykoterapiaa (<a title=\"Vaativa l\u00e4\u00e4kinn\u00e4llinen kuntoutus\" href=\"http:\/\/www.kela.fi\/terapiat\" target=\"_blank\">vaativa l\u00e4\u00e4kinn\u00e4llinen kuntoutus<\/a>), jolloin tarkoitus on lievent\u00e4\u00e4 mielenterveysh\u00e4iri\u00f6it\u00e4 ja tukea itsen\u00e4ist\u00e4 selviytymist\u00e4 eri el\u00e4m\u00e4ntilanteissa. Vaikeavammaisten psykoterapiassa Kela tekee sopimuksen hinnasta psykoterapeutin kanssa ja maksaa sen kokonaan eli t\u00e4ll\u00f6in ei potilaalle tule omavastuuosuutta.<\/p>\n<p><a name=\"vaarinkasitykset\"><\/a><strong>Tavallisia psykoanalyyttiseen psykoterapiaan liittyvi\u00e4 v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4 ja harhaluuloja<\/strong><\/p>\n<p>&#8221;Terapiassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n vain lapsuutta&#8221;. Todellisuudessa psykoterapian painopiste on nykyp\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 ja siin\u00e4 mit\u00e4 potilas kokee t\u00e4ss\u00e4 ja nyt. T\u00e4m\u00e4n hetken kokemusten assosioituessa menneisyyteen ollaan l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 syit\u00e4, jotka johtivat tiettyyn tapaan kokea, mutta jos yrit\u00e4mme oikaista suoraan menneisyyteen ilman kokemuksellista yhteytt\u00e4 t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n, tuloksena on vain \u00e4lyllist\u00e4 selittely\u00e4, joka ei johda todelliseen ymm\u00e4rrykseen ja muutoksen mahdollisuuteen. Vaikka oman kokemusmaailman tarkastelu lapsuuden kokemusten valossa lis\u00e4\u00e4kin usein ymm\u00e4rryst\u00e4, olisi hedelm\u00e4t\u00f6nt\u00e4 v\u00e4ist\u00e4\u00e4 aikuisen vastuu el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n syytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 lapsuutta.<\/p>\n<p>&#8221;Terapeutti el\u00e4\u00e4 omissa maailmoissaan eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ole todellista, el\u00e4v\u00e4\u00e4 suhdetta potilaaseen&#8221;. Terapeutin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on yritt\u00e4\u00e4 tinkim\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 potilaan kokemusmaailmaa ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ymm\u00e4rrys potilaalle. H\u00e4nen ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 eiv\u00e4t kuulu el\u00e4m\u00e4nohjeiden antaminen eiv\u00e4tk\u00e4 moraaliset kannanotot. H\u00e4n pid\u00e4ttyy my\u00f6skin tyydytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 monia potilaan toiveita ja odotuksia, jolloin tie n\u00e4iden tutkimiseen ja tarkasteluun pysyy auki. Ulkoinen neutraalius ja kuunteleminen ei tarkoita mykk\u00e4koulua tai v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4.<\/p>\n<p>&#8221;Psykoanalyyttinen teoria on vanhentunut ja l\u00e4\u00e4ketiede ja aivotutkimus ovat ajaneet siit\u00e4 ohi&#8221;. Vaikka kulttuuri ja moni muu asia on muuttunut psykoanalyyttisen teorian yli 100-vuotisen historian aikana, ei ihminen pohjimmiltaan eiv\u00e4tk\u00e4 psykologiset ilmi\u00f6t juurikaan muutu t\u00e4ss\u00e4 ajassa. My\u00f6s psykoanalyyttinen teoria on kehittynyt, laajentunut ja tarkentunut monin tavoin. Tosin aikamme hektisyys, tehokkuusvaatimukset ja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys eiv\u00e4t ole ongelmitta istutettavissa yhteen psykoanalyyttisen hoitok\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kanssa.<br \/>\nPsykoanalyysin suhde l\u00e4\u00e4ketieteeseen on aina Freudin ajoista l\u00e4htien ollut ep\u00e4selv\u00e4. Tarkkaan ottaen niiden tutkimuskohde, jonka luonne m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t menetelm\u00e4t, onkin eri. Esim. aivotutkimus, johon on viime vuosina ladattu suuria odotuksia, tutkii aivojen kemiaa ja fysiologiaa k\u00e4ytt\u00e4en tutkimusv\u00e4linein\u00e4\u00e4n luonnontieteellisi\u00e4 (selitt\u00e4vi\u00e4) metodeja, joilla saadut tulokset ovat m\u00e4\u00e4r\u00e4llisi\u00e4. Psykoanalyysi tutkii kokevaa mielt\u00e4, mik\u00e4 siis ei ole yht\u00e4 kuin aivot, k\u00e4ytt\u00e4en humanistisia (ymm\u00e4rt\u00e4vi\u00e4) metodeja ja tuottaen laadullista tietoa. Asiaa voisi kuvata se, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4ketiede tutkii asuntoa ja psykoanalyysi kotia.<\/p>\n<p>&#8221;Psykoterapian my\u00f6t\u00e4 menett\u00e4\u00e4 vapauden tuntea ja ajatella kuten haluaa&#8221;. Yll\u00e4 on todettu ett\u00e4 terapeutti pid\u00e4ttyy ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n antamasta el\u00e4m\u00e4nohjeita, esitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 moraalisia kannanottoja jne. Potilaan tiedostettua asioita itsest\u00e4\u00e4n, j\u00e4\u00e4 h\u00e4nen valtaansa miten k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 saavuttamaansa tietoa. Lis\u00e4ksi on hyv\u00e4 huomata, ett\u00e4 tietonsa potilaasta terapeutti saa ennen muuta siit\u00e4, mit\u00e4 potilas h\u00e4nelle itsest\u00e4\u00e4n kertoo. Psykoterapeutti ei ole ajatustenlukija.<\/p>\n<p>&#8221;Psykoanalyytikot tekev\u00e4t lennokkaita tulkintoja, m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t potilaita ja l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t mielen valtamerest\u00e4 kaloja, joita ovat sinne itse heitt\u00e4neet&#8221;. Onnistuneen tulkinnan kriteerein\u00e4 on, ett\u00e4 potilas kokee sen olevan totta, kuvaavan h\u00e4nen kokemustaan ja lis\u00e4ksi onnistuneen tulkinnan tulee avata uusia portteja, mahdollistaa vapaamman ja oman el\u00e4m\u00e4n kannalta tarkoituksenmukaisemman kokemisen tavan.<\/p>\n<p>&#8221;Psykoterapiassa k\u00e4yv\u00e4t vain oikeasti hullut. Minulla on vain murheita&#8221;. Ajatuksen takana on inhimillinen huoli ettei tule kohdatuksi omana itsen\u00e4\u00e4n vaan tulee leimatuksi hulluksi ja menett\u00e4\u00e4 n\u00e4in kokemuksen siit\u00e4, ett\u00e4 oma el\u00e4m\u00e4 on oma. Psykoterapiassa k\u00e4y ihmisi\u00e4 kaikista yhteiskuntaluokista eik\u00e4 terapiassa k\u00e4yminen n\u00e4y ulosp\u00e4in.<br \/>\nPsykoterapeutti liittoutuu nimenomaan potilaan j\u00e4rkev\u00e4n, itsetarkkailuun ja realiteetit huomioimaan kykenev\u00e4n puolen kanssa, ja vasta t\u00e4m\u00e4n liiton vahvistuessa ja tullessa luotettavammaksi, voidaan enenev\u00e4sti tarkastella my\u00f6s persoonallisuuden irrationaalisia, tunnepitoisempia ja regressiivisempi\u00e4 puolia. Mik\u00e4li terapeutin ja potilaan ei ole mahdollista luoda t\u00e4llaista realiteetit huomioivaa liittoa, josta k\u00e4sin analysoida kokemusmaailman muita puolia, on syyt\u00e4 pit\u00e4yty\u00e4 paljastavan terapian sijaan tukea antavassa eli supportiivisessa terapiassa, jossa tavoitteena ei ole oirehdinnan syiden selvitt\u00e4minen.<br \/>\nOtsikon mukaisen ajatuksen takana saattaa olla my\u00f6s kokemus, ettei ole oikeutta psykoterapeuttiseen apuun. Vaikeus ottaa vastaan hyv\u00e4\u00e4 ja kokea positiivisiksi miellettyj\u00e4 tunteita on tavallisempaa kuin \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n ajattelisi. Miksi h\u00e4peilemme ja yrit\u00e4mme peitt\u00e4\u00e4 ilon ja onnen liikutustamme elokuvien loppukohtauksissa?<\/p>\n<p>&#8221;Terapian k\u00e4yty\u00e4\u00e4n ei tarvitse en\u00e4\u00e4 kokea ahdistusta tai suuttumusta&#8221;. Toisinaan t\u00f6rm\u00e4\u00e4 my\u00f6s psykoterapian ja sen vaikutusmahdollisuuksien idealisointiin, jonka takana piilee kuvitelma siit\u00e4, ett\u00e4 voisi tulla autetuksi ilman aitoa antautumista terapiasuhteeseen eli \u201dkunhan juttelen asioistani riitt\u00e4v\u00e4n kauan, &#8221;viisaus&#8221; laskeutuu p\u00e4\u00e4lleni\u201d. Vaikka psykoanalyyttisess\u00e4 psykoterapiassa onkin tietyt pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja reunaehdot, puuttuvat siit\u00e4 kaikenlaiset &#8221;manuaalit&#8221;, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 paitsi kokemuksellista vapautta ja hoitosuhteiden yksil\u00f6llisyytt\u00e4, my\u00f6s potilaan osuutta ja vastuuta siihen millaiseksi ja miten hedelm\u00e4lliseksi terapia muodostuu.<br \/>\nPsykoterapian avulla ei voi saavuttaa ulkoa annettua autuutta, mutta ymm\u00e4rryst\u00e4 itsest\u00e4 ja ihmismielest\u00e4 se lis\u00e4\u00e4 ja tarjoaa aiempaa enemm\u00e4n &#8221;v\u00e4lineit\u00e4&#8221; kohdata el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 eteen tulevat haasteet.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Taustaa Mit\u00e4 psykoterapiassa tapahtuu Miksi terapia kest\u00e4\u00e4 niin kauan ja miksi siell\u00e4 pit\u00e4\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 niin usein Kenelle psykoterapia on tarkoituksenmukainen ja mit\u00e4 se edellytt\u00e4\u00e4 Mit\u00e4 psykoterapeutilta vaaditaan Miten terapiaan hakeudutaan ja mit\u00e4 psykoterapia maksaa Tavallisia psykoanalyyttiseen psykoterapiaan liittyvi\u00e4 v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4 ja harhaluuloja Taustaa Kun puhutaan vain psykoterapiasta, tarkoitetaan l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti nimenomaan psykodynaamista psykoterapiaa, mutta sill\u00e4 on my\u00f6s [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-15","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.terojokinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/15","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.terojokinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.terojokinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.terojokinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.terojokinen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=15"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/www.terojokinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/15\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":78,"href":"https:\/\/www.terojokinen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/15\/revisions\/78"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.terojokinen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=15"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}